Scuola di Amministrazione Aziendale - arki alkoi

Ensimmäinen viikko takana ja on jonkinlainen ähkyolo. Tarkoitan sitä, että joka tuutista täällä on tullut niin paljon uutta, että on pyörryksissä kaikesta. No mistä kaikesta? Riippuen laskutavasta olen opiskellut Suomessa noin viidessä erilaisessa oppilaitoksessa. Sen päälle tulee vielä erilaiset kurssit (kielikurssit, harrastuksiin liittyvät laitokset yms.). Kukapa olisi uskonut, että ainakin ensivaikutelman perusteella löydän kaikista maailman paikoista juuri Italiasta oppilaitoksen, joka on vaativin, haastavin ja tarkin. En pidä näitä sääntöjä lainkaan pahana, mutta toisaalta olin odottanut täältä vähän leppoisampaa oleilua ja ilmapiiriä ja että siinä samalla opiskellaan. Jotain samantapaista, mitä yliopistossa Suomessa olen kokenut, ”akateemista vapautta” ja vastuuta omasta oppimisesta. Nyt tuntuu opintojen alkaessa, että mahtaako vapaa-aikaa jäädä lainkaan… Ensi viikko on aikaa katsastaa sitä kurssivalikoimaa mitä on itselle suunnitellut ja tehdä suunnitelmiin muutosehdotuksia, jotka sitten oma yliopisto hyväksyy tai hylkää.

Tässä muutamia pointteja:
- Läsnäolopakko.
– Kielikurssilta saa yhtenä päivänä olla pois opetuksesta, jos on samalle päivälle päivätty lääkärintodistus.
– Jokainen muu poissaolo vähentää pisteitä, joista arvosana koostuu, ja tietenkin jos pisteet hupenevat alle 50/100, koko kurssisuoritus hylätään. Tentit muodostavat vain osan näistä pisteistä, kun Suomessa tentti (tai essee tai tentti + essee) muodostaa yleensä koko arvosanan.
- Muilta kuin kielikursseilta hylätään kahden poissaolokerran jälkeen. Eli jos tulee vaikka influenssa niin voi palata saman tien kotiin?
– Kotitehtäviä tulee joka kerta (vaikka kieliopetusta on alkuun 5 päivää viikossa neljä tuntia päivässä) ja jos ne on tekemättä, tai et osaa esimerkiksi annettujen epäsäännöllisten verbien taivutuksia, vähenevät arvosanasi muodostamat pisteet…
– Tenttejä on yhtä kielikurssia kohden kolme ja jos olet poissa paikalta, menetät koko mahdollisuuden tehdä sen tentin. Hylättyä tenttiä ei myöskään voi uusia. Arvosana riippuu sitten niistä kokonaispisteistä.
– Tunnit alkavat tasalta (akateemista varttia ei tunneta) ja kestävät minuutilleen loppuun asti.
– Opetus ei ole kaiketi missään aineessa vain luennointia, vaan jonkin amerikkalaisen metodin mukaista sovellettua opetusmetodia, osallistuvaa opetusta, eli luvassa paljon esityksiä, ryhmätöitä yms.
– Läppäriä ei saa käyttää eikä kahvia tai mitään syötävää saa tuoda luennoille, vesipullon kylläkin.

Vastapainona tälle on se, että opettajat ovat todella mukavan tuntuisia ja innostuneita aiheestaan, kaikki on erinomaisesti organoisoitu ja ohjeistettu. Jos tällä metodilla ei opi, niin vika on varmasti omassa asenteessa. Suuri osa opiskelijoista on parikymppisiä, jotka ovat tulleet oppimaan kieltä, matkustelemaan ja tapaamaan uusia ihmisiä. Minä olin esittelykierroksella ainoa, joka sanoin, että olen tullut tänne hankkimaan tietoja ja taitoja joita voin hyödyntää työssä. Noh, tietenkin jos nuoret eivät ole olleet koskaan töissä, niin mitäpä sitä osaa ajatellakaan sitä puolta, mutta sittenkin… Olin ajatellut, että kielikurssi on vain pientä extraa, mutta ainakin alkuun se täyttää puolet päivistä.

Toinen haastava asia on tuplakielikylpy, jossa tällä hetkellä aivoni muhivat. Saan siis päivittäin italiankielen opetusta englanniksi ja huomaan että aivot väsyvät helposti, kun pitää pinnistellä sekä uuden italian kanssa, että miettiä asioita ja kielioppisääntöjä englanniksi. Yleensä tippuu vauhdista jos yrittää kääntää asioita suomeksi. On kuitenkin ollut (tähän asti) ilo huomata, että hyvin on pärjännyt ja oma kielitaito riittää tässä vaiheessa hyvin. En tiedä miten käy sitten, kun varsinaiset ammatilliset aineet alkavat, mutta siihen puoleen saan heti ensi maanantaista alkaen tuntumaa. Sellainen niksi ja vinkki suomalaisille opiskelijoille: ota mukaasi jokin italiankielen alkeiden omankielinen oppikirja, ihan sama mikä. Vaikka täällä ostetaan täällä käytettävä oppikirja, saat lukea joitain kielioppisääntöjä suomeksi tästä suomalaisesta oppikirjasta, auttaa esimerkiksi kotitehtävissä! Sanakirjoista kannattaa ehkä olla mukana sekä pieni matkaversio jota käyttää koulussa, että isompi kunnon sanakirja kotitehtäville, mutta jota ei tarvitse raahata koulussa. Täältä saa toki ostettua englanti-italia kirjan jos siihen päätyy.

Ensi viikon perjantaihin mennessä on siis aikaa vähentää kursseja, jos siltä tuntuu. Tällä hetkellä 7 OP kielikurssien lisäksi olen suunnitellut ottavani 24 OP edestä muita kursseja, siis kaikkiaan 31 OP. Toisaalta se tuntuu paljolta näissä olosuhteissa ja näillä vaatimuksilla, mutta katsotaan mitä seuraava viikko tuo opinnoissa tullessaan! (Laskennallisesti Suomen yliopiston tutkinto, ainakin Joensuussa, on laskettu 25 OP /lukukausi ja sillä tahdilla valmistuu 6 vuodessa.)

Tässä alussa on kyllä apua siitä, että kävin muutamalla italian oppitunnilla viime syksynä. Tietää joitain perusasioita kielen rakenteesta ja joitain yksittäisiä sanoja jo muistaa. Samoin apua oli siitä, että olen jo suorittanut tutkintooni kuuluvat englanninkielen kurssit. Mitä huonompi englannin kielitaito on, sitä haastavampaa selvitä, sehän nyt on itsestäänselvyys. Koska kyse ei ole vain kielen ymmärtämisestä, vaan uuden oppimisesta vieraalla kielellä. Vaan siitä en oikeastaan tiedä vielä mitään, koska varsinaiset opinnot alkavat vasta ensi viikolla!

Muuten elämä ja arki on asettunut oikein mukavalle tolalle. Arkiset toimet toistuvat täällä toisissa puitteissa, mutta tavallaan entiseen tapaan. Välimatkat ovat aivan loistavia, esimerkiksi koululle on kolmen metropysäkin eli kolmen minuutin matka. Kävelymatkaa 200m + 400m. Keskustaan sama matka, eli kävelläkin voi hyvin. Kaupunki on rakentunut suorakaiteeksi pitkittäisten ja poikittaisten katujen verkostoksi, joten nyt on jo helpohko liikkua täällä ilman karttaa, vaikka se onkin aina mukana.

Arrivederci!