Monte dei cappuccini

Kävin harjoittamassa suomalaiskansallista urheilua. Jostain syystä kukaan muu ei ollut liikkeellä sauvakävellen, mutta soutajia, melojia, hölkkääjiä ja kävelijöitä oli paljon. Sunnuntai selvästi houkutti ja aktivoi ihmiset ulos. Kävelin vaiheteksi toisella puolella jokea ja suuntasin kohti Monte dei cappuccinia, josta olisi hyvät näkymät yli kaupungin. Paikka oli siis kukkulan rinteellä ja siellä oli vanha kirkko sekä vuoristomuseo. Kirkonmenot olivat juuri käynnissä ja seisoin hetken kirkon takaosassa kuuntelemassa kaunista elävää musiikkia, ihmiset kävivät juuri ehtoollisella. Kirkko oli aivan tupaten täynnä ja meitä seisojia oli muitakin.

Vuoristomuseossa (sisäänpääy 10e, opiskelijat 7e) oli luonnollisesti asiaa vuorista (olemmehan aivan alppien eteläpuolella) ja vuorikiipeilystä menneiltä vuosikymmeniltä. Alhaalla vaihtuvassa näyttelyssä oli valokuvanäyttely Hokkaidolta 60- ja 70-luvuilta otettuine valokuvineen. Yläkerroksessa oli näköalatasanne, josta kävin katselemassa usvaiseen kaukaisuuteen häipyvää kaupunkia. Talot punaisine kattoineen olivat viehättäviä, joki utuinen ja kaunis. Joen varrella on useita soutuseurojen rakennuksia ja monenlaiset kilpaveneet matkasivatkin pitkin Po jokea. Joskus vieressä meni moottorivene, jossa istui megafonilla varustettu ukko huutamassa ohjeita. Luin jostain että vanhin tai kuuluisin tai maineikkain soutuseura on vielä sellainen, ettei se ota naisia jäsenikseen. Toisenlaisiakin seuroja ilmeisesti on, koska moni venekunnista koostui naisista.

Eilen oli jäätävä päivä, +1 päivälläkin, mutta tällä hetkellä netin mukaan täällä on +4 ja ilma oli oikein mukava ja tuuleton, sauvoessa tuli ihan hiki, vaikka olin ohuessa takissa liikenteessä. Sunnuntai vaikuttaa hiljaiselta, kaupat ovat paljolti kiinni.