”Päivi lähtee”
”Klo11.15–14.15 Italian culture”
”Pasi tulee”
Päivän ohjelma todella oli vieraiden vaihto ja siinä välissä vähän opiskelua. Seuraavana päivänä eli perjantaina oli poikkeuksellisesti luentoja, joten lähdimme matkaan vasta lauantaiaamuna. Puksuttelimme tuttuun tapaan junalla, tällä kertaa jäimme pois Firenzessä. Minä olin suunnitellut nahkatavaraostoksia ja kävimme siis lähinnä Firenzessä shoppailemassa (matkaan tarttui kunnon kokoinen Pitti-olkalaukku, Armani-vyö, lompakko sekä yksi pikkutuliainen). Meille jäi aikaa pikaisesti käydä katsomassa Duomo ja Ponte Vecchio, joita näkemättä Firenzessä ei voi käydä. Duomo on kertakaikkisesti Breathtaking, henkeäsalpaava näky. Pienen käsityksen kirkosta saa, kun ajattelee että sitä rakennettiin 150 vuotta. Kun ihmisten asumukset olivat 1200–1300 luvuilla kooltaan mitä olivat, voi vain kuvitella millainen kokemus sen aikaiselle ihmiselle kirkon koko ja komeus oli. Olin käynyt Firenzessä 8 vuotta sitten (kuokkimassa vanhempieni 50-vuotishääpäivän matkaa) ja oli hauska nähdä tutut paikat uudelleen.
Firenzestä jatkoimme matkaamme paikallisjunalla etelään, Sienaan. Matkaopas kiteyttää näiden kahden kaupungin eroja näin (vapaasti suomennettuna): ”Firenzen suurin kukoistus osui renessanssi-ajalle, Sienan taide taas on enemmän goottilaista ”. Tämä näkyy nähdäkseni esimerkiksi kuvanveistossa, rakennustyyleissä ja kaupunkien sielussa. En ole mitenkään tietoinen näistä taiteellisista, arkkitehtuurisista tai rakennustaiteen aikajaksoista, mutta tietämättömällekin kaupungit näyttäytyvät hyvin erilaisina.
Siena oli rakennettu n. 300 metriä korkealle kukkulalle. Legendan mukaan kaupungin perusti Rooman perustaja Remuksen poika Senius. Varhaisimpien asukkaiden uskotaan olleen etruskeja, siis aikana jopa 1000 vuotta eaa. Sienan perustamisvuodesta en löytänyt arveluja. Sienan kukoistus osuu 1100-luvulle ja 1300 luvulla Siena oli Euroopan suurimpia kaupunkeja. Musta surma riehui kaupungissa vuonna 1348, jolloin väkiluku romahti 100 000 asukkaasta noin 30 000:een ja Sienan kulta-aika loppui. Tämänhetkinen väkiluku on noin 55 000 asukasta.
Olimme varanneet sieltä B&B majoituksen juuri vanhan kaupungin muurien ulkopuolelta. Siena! Luonnollisesti Unescon maailmanperintökohde ”as the living embodiment of a medieval city”. Mikä ihana vanha kaupunki. Jokaisella kaupungilla on oma tunnelmansa ja oma ”juttunsa”. Sienassa Juttu on kiistatta vanha Piazza del Campo. Piazza on ollut 600 vuotta kaupungin kohtaamispaikka, joka edelleen täyttyy päivisin vierailijoista. Kauniilla ilmalla ihmiset istuksivat pitkin tunnelmallisen piazzan alaspäin viettävää kivetystä, nukkuvat, juttelevat, syövät piknikillä, juovat, pelaavat palloa, musisoivat ja tanssivat jne. Piazzaa reunustaa kymmenkunta ravintolaa ja kahviloita, joten nälkä tai jano ei pääse yllättämään vaikka eväitä ei olisikaan mukana. Tunnelma oli ennen kokematon ja siellä olisi voinut viettää vaikka koko päivän.
Kiipesimme ylös kellotornin näköalapaikalle, josta näkyi koko kaunis punakattoinen keskusta ja laajat vihreät viljelyalueet. Olimme kirjaimellisesti Toscanan lämpimän auringon alla. Miten suloinen, ihana viikonloppu meillä olikaan. Sienassa oli myös Duomo, joka on Italian suurimpia goottilaisia kirkkoja. Emme käyneet siellä sisällä, mutta nautimme kirkosta ulkoa käsin. Vaikuttava kirkko, kuten Firenzen Duomokin. (Mutta Firenzen Duomon laittoikin alulle Sienalainen arkkitehti). Ei mikään ihme että Toscana vetää turisteja, kyllä siellä on todella paljon vierailemisen arvoisia paikkoja. Jos satut vierailemaan siellä heinä-elokuussa, on väkimäärä varmasti valtava. Mene silti silloin Sienaan: tällä uskomattomalla piazzalla pidetään silloin koko maankuulut laukkakilpailut!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti