Lähdimme pojan kanssa viettämään äitienpäivän viikonloppua Veneton seudulle. Yövyimme kolme yötä rantalomakohteessa Lido di Jesolo ja matkasimme sieltä lauantaina Venetsiaan ja sunnuntaina Buranoon, Muranoon ja vielä lyhyesti Venetsiaan. Jesolo sijaitsee Venetsian pohjoispuolella meren rannalla. Matka Venetsiaan on kätevä, mutta vie silti tunnin verran aikaa suuntaansa, ensin puolen tunnin bussimatka Ponte Sabbioniin ja siitä vesibussilla joko suoraan Venetsiaan (noin puoli tuntia) tai toiseen suuntaan Buranon/Muranon saarille. Yhteydet ovat sujuvia. Matkustaminen vesitse ei ole aivan halvimmasta päästä, otimme 36 h liput jotka riittivät koko viikonlopulle, 25 e/henkilö. Bussimatka oli 3 e suuntaansa.
Venetsia… kaikilla on siitä oma mielikuvansa ja oma mielipiteensä. Mielestäni Venetsia on hyvin erityinen kaupunki, vaikka tämä erityisyys ei aina tarkoita positiivista sävyä asioissa. Esimerkiksi turistisuus ja massaturismin aiheuttamat ilmiöt eivät ole mukavimmasta päästä. Paikka on täynnä ihmisiä, monesti tahti kaupungilla on aika kiireinen. Erilaista tavaraa kaupataan joka kulmalla tai huhuillaan gondolikyytiin. Kaikesta saa maksaa enemmän kuin muualla. Onko esimerkiksi Dogen palatsi hinnoitellut itsensä ulos pyytämällä 16 e/ henkilö sisäänpääsymaksua? Ainakin meillä jäi käymättä juuri siksi. Ei mikään yksittäinen hinta sinänsä, vaan se lompakolla käymisen tahti pitkin päivää, se alkoi hirvittää.
Buranon saari oli toisenlainen. Saavuimme sinne äitienpäivän aamuna lämpimässä auringonpaisteessa. Koska saaren rakenne on samanlainen kuin Venetsian, ei autoja ole. Kanaalit ovat täynnä oikeassa käytössä olevia pieniä veneitä. Ihmiset asuvat uneliaalta näyttävässä rauhallisessa pienessä yhteisössä, joissa jokainen talo on eriväriseksi maalattu, usein aika hätkähdyttävinkin lopputuloksin. Kun eksyi pääväyliltä syrjemmäs, löysi uskomattomia pieniä keitaita ruukkupuutarhoineen. Buranossa ei ole mitään erityistä nähtävää, se itsessään on kokemus ja nähtävyys. Burano on ollut Rauman tavoin aikoinaan pitseistään kuuluisa, mutta nyt myytävissä olevat tuotteet ovat kyllä tuotu jostain ihan muualta, eivätkä ne erityisemmin houkutelleet ostoksille.
Murano taas, no kukapa ei olisi kuullut Muranon lasista ja lasitehtaista. Tehtaat ovat viikonloppuisin kiinni, mutta myymälöihin onneksi pääsee. Niitä on hyvin erilaisia, eivätkä kaikki ilmeisesti myy Muranon lasia. Hinta lienee aika hyvä mittari. Voi olla melko varma että euron maksava lasikoru ei ole tehty Muranossa, mutta onko jokainen parinkympin korukaan - se lienee jo visaisempi kysymys. Ehkäpä varminta on ostaa joko jonkinlaisen aitoustodistuksen kanssa oleva arvotavara tai muutoin koru / esine josta pitää - oli se tehty missä hyvänsä.
Jesolo (Lido di Jesolo) oli tyypillinen rantalomakohde, joka vasta alkoi heräillä uuteen kauteen. Liikkeet kilometrien mittaisella rantakadulla olivat jo auki ja pieniä määriä turisteja oli liikkeellä. Ruoka oli selkeästi tehty turisteille, eli hävisi jonkin verran muun Italian ruualle maussa ja ehkäpä laadussakin. Hinta oli suuren kilpailun vuoksi edullinen Venetsiaan verrattuna. Rantaelämää ei vielä ollut nähtävillä.
Tämä viikonloppu oli erityisen mukava paitsi matkakohteen ja lämpimän säänsä vuoksi (ei liian kuuma), myös henkilökohtaisemmasta syystä. Oli mukava viettää aikaa pojan kanssa, jota viimeksi oli nähnyt maaliskuussa. Mitään erityistä matkakertomusta ei ole täältä syytä kertoa, eiköhän tämä ole enemmän tai vähemmän niitä kohteita josta joko jokaisella on omaa kokemusta tai ainakin erilaisia kertomuksia lähipiiristään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti